Lintuloiden koiranelämää
Melkein vuoden tauon jälkeen päätin raahautua kissanäyttelyyn Millan ja Tellun kanssa Pirkkahalliin.
Näyttelypäivä meni kivasti, molemmat kissat olivat TP-valinnoissa, mutta valitettavasti Koratit olivat liian kovia vastustajia.
Tytöt käyttäytyivät nätisti ja arvostelut olivat hyvä joten josko sitä saisi vielä muutamaan näyttelyyn mentyä tänä vuonna?
Pirkkahallissa oli samaan aikaan liuta kaneja ja alpakoita. Tarjolla oli myös alpakka-agilityä. Söpöjä veijareita..
Poika senkun komistuu ja ikää tulee lisää! Eilen mittariin napsahti täysi 16 viikkoa. Tamatoa on edelleen omaa kotia vailla ja Tellu sitä yrittää kovasti jo “häätää pois”.
Jos joku miettii mistä nimi tulee niin tästä (kuvat lainattu netistä):
15 metrinen jättirapu
Moana (tyttö) pakkasi eilen ison reissureppunsa ja muutti pääkaupunkiseudulle 16-vuotiaan Tarmo-burman kaveriksi.
Onnea matkaan ja pitkää elämää!
Tellu tarkasti boksin ja sanoi pikkuiselle heipat, velipoika hieman haeskeli hepulikaveria illansuussa, mutta tyytyi lopulta nukkumaan Linuksen sylissä.
Pennut kasvavat hurjaa vauhtia ja nyt on molemmat myös rokotettu kahteen kertaan.
Nämä ihanuudet ovat edelleen koteja vailla! Ne osaavat mm nukkua sängyssä, syödä juustot leivän päältä, matkustaa olkapäällä, piilottaa leluja tyynyn alle ja muuta mukavaa..
toivottavasti pennut löytäisivät pian uudet kodin, etteivät totu liikaa “meidän perhe-elämään” vaan sopeutuisivat mahdollisimman nuorena omaan kotiin ja saisivat “omat” ihmiset..
